Montako hyvinkääläistä on v. 2030?
Ajankohtaista – 23. maaliskuuta 2010 klo 22.43
EHKÄ PIIRSIN - EHKÄ EN. Hyvinkään kaavoitus, luki mielenosoittajan kyltissä. Eiliseen kaupunginvaltuuston kokoukseen tuli kolmattakymmentä rauhallista mielenosoittajaa kyltteineen. He puolustivat Rääkänpään, Yli-Jurvan ja Palopuron alueita yleiskaavoitukselta. Rääkänpään ja Etu-Martin uuden asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hiski Stén piti puheenvuoron ja ojensi adressin Rääkänpään puolesta. Sitkeimmät kuuntelivat koko nelituntisen kokouksen. (Kuuntelivat, koska yleisöllä ei ole puheoikeutta.) Yleisön läsnäolo teki hyvää: en nähnyt valtuutettujen lukevan iltapäivälehtiä ajankulukseen.
****Â Â
Virallisen kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Antero Röngän (1967-2010) muistolle. Salin edessä oli pöydällä hänen valokuvansa, valkoinen lilja ja palava kynttilä.
****
Mielenosoittajista osaa korvensi päätös, jossa Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan alueelle päätetään asettaa viiden vuoden rakennuskielto ja toimenpiderajoitus. Alla olevassa kartassa harmaat alueet ovat kieltoalueita. Yli-Jurvan eteläpuolella on voimassa Palopuron osayleiskaava, joten sinne ei tarvita kaavaa eikä siten rakennuskieltoakaan kaavoituksen ajaksi.Â
Â
Toimialajohtaja Jyrki Mattila kertoi salissa, että rakennuskielto on normaali toimenpide suunnittelun ajaksi ja rauhoittamiseksi. Jos suunnitelman etenevät normaalisti (esimerkiksi kukaan ei tee kaavasta valitusta), keväällä 2011 kaava on valmis ja rakennuskielto päättyy automaattisesti. Rakennuskiellosta voi poiketa aiemminkin, jos kiellosta ei ole haittaa kaavoitustyölle. Joka tapauksessa asemakaavan ulkopuolella kaikki rakentaminen tehdään poikkeusluvilla.
Ei ihme, että vastustusta heräsi, sillä rakentaminen on ollut kielletty jo pitkään.
****
Kuinka monta meitä hyvinkääläisiä on vuonna 2030?
Yllä on Hyvinkään kaupungin väestötavoite 2010-2040. Väestöennuste on eri asia: tavoitetta tavoitellaan, ennustetta “seurataan”. Käytännössä tavoittelu on vetovoimatekijöiden (esimerkiksi työpaikat, viihtyisä asuminen, koulut) ja investointien (esimerkiksi uusien asuntoalueiden viemäreiden ja vesijohtojen rakentaminen sekä koulujen rakentaminen ja mitoittaminen oikealle väestömäärälle) suunnittelua tavoitteen mukaisesti.Â
Nyt esitys oli, että kaupunki tavoittelee 0,9 prosentin väestökasvua. Tavoitteen mukaan Hyvinkään nykyinen 45 000 asukkaan määrä nousee 53 300:een vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite toimisi maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelun mitoitusperusteena. Kuitenkin tarkempi lähivuosien ja palvelujen suunittelu, mitoitus ja aikataulut hoidettaisiin trendiennusteen eli Business As Usual -muutoksen mukaan. Kärjistäen: maata kaavoitetaan kovimman tavoitteen mukaan, mutta palveluja järjestetään keskimmäisen, trenditavoitteen mukaan. Joskus toiveet toteutuvat. Entä jos kovin tavoitteemme toteutuukin, mutta palvelut on mitoitettu pienemmälle väkiluvulle?
Vihreiden valtuutettu Sinikka Ala-Paavola esitti, että tyytyisimme täysin trenditavoitteeseen, joka on 0,7 prosentin kasvu ja 52 000 asukasta vuonna 2030. Kannatin tätä, sillä se olisi realistisempi.
Pohjaesitys 0,9 % sai 25 ääntä.
Ala-Paavolan esitys 0,7 % sai 19 ääntä.
Tyhjää äänesti 7 valtuutettua. Hyvinkää siis tavoittelee 53 300 asukasta, mutta käytännössä varautuu väen vähäisempään määrään.
Äänestyksiä riitti. Puheenjohtaja Annika Kokko (kok.) käskee, milloin nousevat seisomaan JAA-äänestäjät, jolloin EI- ja TYHJÄ-äänestäjät istuvat. Eräässä äänestyksessä tulkintaongelmia aiheutti Tapani Yli-Saunamäki (kesk.), joka käveli salissa äänestyksen aikana.
****Â
Eräässä äänestyksessä SDP:n valtuustonryhmän puheenjohtaja Tuija Linna-Pirinen ilmoitti, ettei hänen ryhmänsä kannata [jotain] esitystä, koska äänestys kuitenkin hävittäisiin. En ymmärrä tällaista logiikkaa. Mikä häpeä on jäädä vähemmistöön? Â
Toinen epäloogisuus tuli vastaan illan edetessä ja verensokerin laskiessa yhdellä jos toisellakin. Sivistystoimen strategiaa käsitellessämme Linna-Pirinen ilmoitti, että hänestä riittäisi, että strategia tulisi valtuustolle tiedoksi eikä hyväksyttäväksi. Hän sai kannatusta joiltakuilta. Olen toista mieltä. Valtuuston tärkein tehtävä budjetin ohella on kehityksen suunnasta ja tavoitteista päättäminen. Kaupunginjohtaja Raimo Lahti letkautti humoristiseen tyyliinsä, että parempi käydä tämä tuska läpi kerralla.
En tajua. Jos valtuustossa istuminen on niin tukalaa ja tuskaisaa, ja strategioiden lukeminen tympii, miksi ihmeessä asettua ehdolle kuntavaaleihin? Ellei sitten etsi ponnahduslautaa eduskuntaan tai halua varmistaa paikkansa jossain lautakunnassa. Rahapalkkion takia ei homma kannata, eikä tarvitsekaan kannattaa. Ainakin minua kiinnostavat linjanvedot, uuden oppiminen, demokratia ja kunnan rahankäyttö, vaikka väsyttääkin. Miksi joku muuten käyttäisi vapaa-aikaansa tähän?Â
Mikä tahansa kiinnostaa, kun siihen perehtyy. Tosin se kyllä pitkästyttää - kirjaimellisesti! -, kun osa meistä poliitikoista puhuu tai bloggaa liian pitkästi. 
Avainsanat: Demokratia, Palopuro, Persoonat, Rääkänpää, Yli-Jurva
juha.anttila kirjoittaa:
30. maaliskuuta 2010 kello 21.00
Kommentti vähemmistöön jäämisestä on hyvä ja siihen liittyvä suurempi ymmärrys ihmisten käyttäytymisestä on pelottava. Esimerkki: kun natsipuolue saavutti (laillisesti) riittävän määräävän aseman useat/liian monet ajattelivat ettei kannata äänestää heidän ehdotuksiaan vastaan kun kumminkin jää vähemmistöön.
Jos minun mielestäni kinuskijäätelö on hyvää niin eikö sitä kannata /uskalla sanoa ääneen jos a) muut eivät pidä siitä tai b) sitä ei ole saatavilla???
HALOO on aina tärkeätä ilmaista ja pitää kiinni omista mielipiteistään. Maailma voi kehittyä vain siten että kaikkien mielipiteet on kuultavissa ja niistä voidaan yhdessä synergoida.
Micaela kirjoittaa:
30. maaliskuuta 2010 kello 22.47
Vähemmistön julkiseksi tuleminen on tärkeää siksikin, että kuntalaiset kokevat jonkun ottaneen kyseisen asian esille ja ajaneen heidän mielipidettään. Vaikka sitten olisikin jääty häviölle.